Iharinkosken lyhyt historia

Ennen kevättä 1604 muodostivat Pälkänevesi, Längelmävesi ja Kangasalan Vesijärvi yhtenäisen järvialtaan, jonka vedenpinta oli noin neljä metriä nykyistä korkeammalla ja jonka vedet purkautuivat Sarsan uoman kautta alapuolisiin vesistöihin. Vuoden 1604 keväällä tapahtui kuitenkin äkillinen muutos - Pälkäneveden ja Mallasveden jo silloin yhdistänyt Hykiänpuro ei enää kestänyt tulvaveden painetta ja vedet murtautuivat Pälkänevedestä suoraan Mallasveteen muodostaen nykyisen Kostianvirran. Vedenpinta laski nykyiselleen ja vaikka Iharin kannakselle jäi vielä korkeuseroa, laski myös Längelmäveden altaan vesi niin paljon, että Sarsan uoma kuivui ja uusi lasku-uoma kulki jatkossa Iharin ja Kostianvirran kautta. Iharinkoski oli syntynyt.

Seuraavaa mullistusta saatiin odottaa yli kaksisataa vuotta. Keväällä 1830 Kaivantoon rakenteilla olleen kanavan padot pettivät ja Längelmävesi pääsi purkautumaan suoraan Roineeseen. Vedenpinta asettui käytännössä samalle tasolle kuin Pälkänevedessä ja tämä tiesi Iharinkosken loppua.

Kosken paikalle jäänyt kapea maakannas kaivettiin pitkällisten selvitysten ja valitusten jälkeen auki 5.4.2014 ja sinä päivänä kello 10 vesiyhteys Pälkäneveden ja Heposelän välille jälleen syntyi - tällä kertaa kuitenkin ilman koskea.

Seikkaperäistä tietoa tapahtumista löytyy seuraavista linkeistä:

Iharinkoski - Wikipedia
Sarsan kuivuminen - Tiede-lehti 4/2004
Iharin uoma - Tarmo Hurskainen 2006
Kostianvirta - Tarmo Hurskainen 2005
Kaivannon kanava - Tarmo Hurskainen 2005
Iharin kylä - Saulo Kepsu: Hämeen kylännimet s.142