Myllytorpan seinävaate TULLINJYVÄ

Ryijyn kuvaus ja syntyhistoria

• Seinävaate on malliltaan kansanomainen - torpan, kylän ja sen luonteen mukainen.
• Seinävaatteessa on tunnistettavissa erillinen keskusta- ja reunaosa. Keskustan ympyrä kuvaa jauhinkiviä, joiden ylä- ja alapuolella on tähtimäinen kuvio "kannuksenpyörä". Yläosan on sivuilla auringonsäteitä ja "siivilänpesoset". Alaosan sivuilla on tyylitelty kasviaihe, joka lähtee sydänkuviosta mullasta, kasvaa varreksi ja tuottaa hedelmän tähkän.
• Reunaosa on runsas ja rehevä. Siihen on kirjottu "vääräpäitä pyöriä" ja näiden väliin "ässänvääriä jyvänkuoria".
• Kirjonnassa on käytetty yhtätoista erilaista pistoa, näiden muunnelmia leveyden ja pituuden suuntaan sekä erilaisia ristikoita.
• Kansanomaisten peittojen väritystapa on hyvin kirjavaa ja hehkuvaa - monenlaista punaista, sinistä, vihreää ja ruskeaa sekä oranssin vivahteita, turkoosia, harmaata, valkoista ja mustaa.
• Kirjotussa peitossa on myös paljon torpan yleisvärityksestä saatuja ruskean, vihreän, keltaisen ja punaisen sävyjä.
• Tämä Iharin Myllytorpan seinävaate "Tullinjyvä" on kirjottu peittokirjontatekniikalla Kangasala-opiston tekstiilityöryhmän ryhmätyönä Myllytorpan tiloissa vuosina 1987 - 1988.
• Työryhmän ohjaajana on toiminut Auli Haapanen.

Tällä työllä on haluttu jatkaa vanhaa perinnettä. Jo esiäitimme oivalsivat, että ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointiin vaikuttavat mielen ja ruumiin terveys, ja näin korostuu käden ja hengen yhteistyö aikana, jonka tunnuspiirteitä ovat tietokone ja mikroaaltouuni.

Seinävaatteiden taustaa Suomessa

• Vanhin talteen saatu kirjottu peitto on Kokkolasta vuodelta 1808. Peitto on ilmeisesti ollut säätyläispeitto. Kansan keskuudessa on vastaavanlaisia kirjottu 1800-luvulla Pohjanmaalla.
• Kirjotut peitot eli päälleommellut täkit ovat olleet läntisen Suomen käsityön perinteen ylpeys. Ne olivat käyttöesineitä, joita pidettiin vuoteen peitteinä, pöytäliinoina tai rekipeitteinä.
• Tällaiset peitteet olivat ilmeisesti syntyneet ruotsalaisten mallien mukaan, sillä Pohjanmaan rannikkopitäjien porvarit kävivät vilkasta kauppaa ruotsalaisten kanssa.
• Kirvesmiehet saattoivat olla vuosiakin työssä Ruotsin laivaveistämöillä ja perheet seurasivat mukana. Naiset toivat mukanaan Suomeen uusia työtapoja, jotka kaupankäynnin kautta levisivät sisämaahan.

Auli Haapanen